Yö
Kello on kaksi. Yö on parhaimmillaan. Tultiin juuri meidän joka torstaiselta baari-illalta. Tavataan aina torstaisin meidän kielikurssilaisten kanssa tossa meidän lähi alueen kuppilassa ja jauhetaan paskaa. Tänään metiä oli monta uutta kun uudet vaihtarit on kotiutunu jo tänne.
Viimenen viikko meni kiireisissä merkeissä. Meillä oli vieraita suomesta. Martti, Tupe, Riina, Mari, Markus ja Sanna. Hyvin tänne meidän matalaan majaamme kuusi sopi. Kiitos vieraille käynnistä ja tervetuloa uudestaan. Aina löytyy sijaa majatalossa.
Kiteytettynä muutamaan tapahtumaan, viime viikko meni vanhan Elbetunnelin, kaupunki kierroksen, ostosten, sataman ja lähialueiden kuppiloitten katsastamiseen. Parhaana mielessä kumminkin St. Paulin jalkapallomatsi ja palaneen kirkon torni, josta vihdoin sain myös kuvia (sää ja kamera suosivat). Myös Reeperbahnin ja Fischmarktin tunnellma yllättävät aina. Fischmarktilla viimesisnä biisinä tuli Kölinin karnevaali laulu, joka sai medät valtaansa. Voiko muuta enää toivoa.
Parta kasvaa, taas. Kone on epäkunnossaa, tai käsi väsynyt. Näyttää hyvältä vai? Pakko näyttää...
Olo on viime kirjoittamisesta jo parempi. Kuolema ei korjannutkaan. Luin netistä et lintuinfluenssa vie neljässä päivässä. Nyt on mennyt jo kymmenen päivää. Elämä voittaa...
Kuvia viime päivien sekoiluista ei kun siis seikkailuista:
Ollaan pyörimässä Hampurin keskuspaikalla, Rathausmarktilla. Kuvassa on meidän vieraat ja Outi. Kuten kuvasta näkyy päivä antoi parastaan ja arskoja jopa pääsi käyttään, ainakin puoli tuntia...
Hafenrundfartilla satamassa. Noi on ilmasia lavoja. Vaikka tuulee ja on kylmä kannelle on pakko mennä, näkee paremmin. Järkevimmät meistä tosin pysyin sisätilossa.
St. Paulin matsista. Juuri rankkari menossa. Ei ne kyl mitää kovatasosta fudista osannu pelata, mut tunnelma oli korkeella koko matsin ajan. Oli vielä tiukka masti ja päätty 2-2.
Näkymä palaneen kirkon tornista. Tossa kuvassa on tällä hetkellä maailman suurin risteilijä Freedon of the seas, joka tuli lopputarkastukseen tänne. Se on rakennettu Suomessa ja luovutetaan tän jälkeen sen ostajalle. Satamasta näkyy vaan osa ja se jatkuu pitemmälle horisonttiin. Se on iso.
Hampurin parasta aluetta. Rathausin ympäristö ja Alsterit. Noi järvet on hampurin ylpeys ja kesäsin sinne kokoontuu porukkaa grillaileen ja juomaan olutta. Lenkkeilijöiden paratiisi. Tää kuva on myös sen palaneen kirkon tornista.
Pääsiäsis lauantai. Kaikki ihmiset kerääntyy Elben rannalle juhlimaan kokkojen ääreen. Niinpä mekin suuntasimme matkamme sinne. Olutta tietysti mukaan.
Tänään oli treeneissä pitkästä aikaa kunnon kolmos treeni. Pikkasen kuollu olo. Ei oo viä kumminkaan ihan täysin palautunu tosta sairaudesta ja kun ei treenejä voi kevyemmin ottaa, tuli vedettyä pumppu täysillä kaikki kovat. No ainakin tietää tehneenä jotain.
Väsy, silmät sulkeutuu. Kello 2.40, aika mennä sänkyyn. Ei jaksa enää. Huomenna uusi päivä. Ei koulua, mut uintitreenit, mukavaa. Mä elän.
Viimenen viikko meni kiireisissä merkeissä. Meillä oli vieraita suomesta. Martti, Tupe, Riina, Mari, Markus ja Sanna. Hyvin tänne meidän matalaan majaamme kuusi sopi. Kiitos vieraille käynnistä ja tervetuloa uudestaan. Aina löytyy sijaa majatalossa.
Kiteytettynä muutamaan tapahtumaan, viime viikko meni vanhan Elbetunnelin, kaupunki kierroksen, ostosten, sataman ja lähialueiden kuppiloitten katsastamiseen. Parhaana mielessä kumminkin St. Paulin jalkapallomatsi ja palaneen kirkon torni, josta vihdoin sain myös kuvia (sää ja kamera suosivat). Myös Reeperbahnin ja Fischmarktin tunnellma yllättävät aina. Fischmarktilla viimesisnä biisinä tuli Kölinin karnevaali laulu, joka sai medät valtaansa. Voiko muuta enää toivoa.
Parta kasvaa, taas. Kone on epäkunnossaa, tai käsi väsynyt. Näyttää hyvältä vai? Pakko näyttää...
Olo on viime kirjoittamisesta jo parempi. Kuolema ei korjannutkaan. Luin netistä et lintuinfluenssa vie neljässä päivässä. Nyt on mennyt jo kymmenen päivää. Elämä voittaa...
Kuvia viime päivien sekoiluista ei kun siis seikkailuista:






Tänään oli treeneissä pitkästä aikaa kunnon kolmos treeni. Pikkasen kuollu olo. Ei oo viä kumminkaan ihan täysin palautunu tosta sairaudesta ja kun ei treenejä voi kevyemmin ottaa, tuli vedettyä pumppu täysillä kaikki kovat. No ainakin tietää tehneenä jotain.
Väsy, silmät sulkeutuu. Kello 2.40, aika mennä sänkyyn. Ei jaksa enää. Huomenna uusi päivä. Ei koulua, mut uintitreenit, mukavaa. Mä elän.
1 Comments:
Anteeksi,mutta kuvassa oli selvästi vapaapotku eikä rankkaripotku :) terveisin nykyinen futisfani Mari
Lähetä kommentti
<< Home