Lähtö lähellä

Huomenna se alkaa... Seikkailu. Eurooppa Tour, 4000 km autossa, 9 kaupunkia, 4 viikkoa aikaa. Yritän laittaa tänne matka kuulumisia aina kun pääsen konelle.

Iski sitten vielä flunssan tähän päälle ennen lähtöö. Ei muuta kun lämmintä juomaa ja lepoo viimeset tunnit ja sit matkaan. Ollaan viimeset kolme päivää tukkaputkella juostu aisoitten perässä ja varailtu hostelleja.

Pikkasen jännitää lähtö, mut eiköhän se hyvin mee...

Winter olympics Torino 2006

SUOMI, SUOMI, SUOMI, SUOMI...

Väsyny, mutta onnellinen. Loistava fiilis. Ei suomenkielessä ole tarpeeksi ylistyssanoja millä vois kuvailla olympialaisten tunnelmaa. 1300 km, yksi viikonloppu. Hullua. Ei, pähkähullua.

Kaikkihan alkoi siitä, kun totesimme marraskuussa olympialaisten olevan tässä lähellä. Eiköhän lähetä kattoon, huippu lätkää, kovia hiihtokilpailuja ja kansainvälistä tunnelmaa. No tottahan sitä on Torinoon päästävä. Liput tuli hankittua, kalliithan ne oli, mut hei olympialaiset, "once in a life time". Majoituskin löytyi yllätävän helposti netistä. Perhemajoitus. Halpa. No nyt alko lyyti kirjottaa.

Kuukautta ennen lähtöö netistä kattoon ajoreittiä. No ei hitto, 1300 km. Tän täytyy olla väärin. Joo-o kyl se oli oikeessa. No ei se sit kumminkaan tos ihan naapurissa ollu.

Lähtö: kotinurkilta motorille. Stau. Puolituntia ja liikuttu 100 metriä. Hyvin alko reissu, kun Hampurista ei ees pois päästä. Aikataulut pettää jo heti alussa, no ei paniikkia. Meillä on koko päivä ja yö aikaa ajaa. Matka suju hyvin, mitä nyt muutamaa pikkujuttuja lukuunottamatta; Stau, pimeys pikku vuoristoteillä, Milanon keskustaan eksyminen, sumu (40 km/h motorilla), tietyöt ja huonot liikenneopasteet. Loppu saldo 15h välillä Hampuri-Villa Pellice.

Puolentoista tunnin yöunien jälkeen aikasin ylös ja reisuun ettei myöhästytä startista. Ensimmäinen kilpailu oli 4x5km naisten viestihiihto. Bussimatkalla vuoristoon bongattiin suomalaisia Samuli ja Cita. Onneks ei lähetty sinne omalla autolla. Huonot tiet, kallis parkki vastaan ilmanen bussikuljetus. Julkinen liikenne kunniaan.

Ryhmäpotretti vuoristossa ennne kisoja. Takarivi: Peder, Outi, Samuli ja Cita. Eturivi: Lauri ja minä.

Lauri oli hommannu meille suomesta hatut, suomipaidan olin saanut lainaan Timo zweilta. Kiitos siitä Timolle. Lippu, joka mulla on, on sama jota käytin -83 yleisurheilun MM-kisoissa helsingissä. Tunnearvoa. Kun rekvisiitta oli kunnossa oli kannustamisen vuoro.

Hannover

Hannover tuli 15.2. nähtyä. Otettiin auto täyteen kavereita ja ajettiin 180 kilsaa etelämpään Hampurista. Etukäteis odotuksia kaupungista ei hirveesti ollu, mikä oli pelkästään hyvä asia. Kaupunki on perus saksalaine ilman mitään sen suurempia nähtävyyksiä tai muutakaan mielenkiintoista.

Hannoverin Rathaus, ainut vähän hienompi rakennus koko kaupungissa.

Päivä oli sateinen ja kylmä, joten oli parempi pysyä sisätiloissa. Käytiin kahvilla (kaljalla) ja Apfelstrudelilla. Samalla tuli seurattua myös Olympialaisia. Meidän matkaseurue; Timo zwei, Outi, Pekka ja Erik från Sverige.

Kaupunki oli täynä patsaita ja taidetta. Se onkin sit ainut mitä sielä on.

Olis sen päivän huonomminkin voinut viettää. Hannover on tunnettu messukaupunki ja kartalta katsottuna messualue, joka sijaitsee keskustaa hieman syrjempänä, on keskusta-alueen kokoinen. Melkoinen kompleksi. Ei kyl sielä lähdetty käymään. Olis sielä sit ollu vielä jotain puutarhoja, mut näin talviaikaan ei tarjoa paljoa. No mut se siitä...

Lisää kuvia; Bremen

Bremeninn Rathaus on tuola taustalla. Keskusta oli vanhoja rakennuksia täynnä... Hieno kaupunki.

Tuulimylly, joka oli sellasen joenrata viheralueen reunalla, kesällä oivallinen paikka piknikille.

Vanhaa Snoorin kauppakujaa. Oli kyl varmaan Bremenin kalleinta aluetta. Turistirysä.

Ja sitten oikeaoppinen tienylitys. Kaikki juoskaa vuoronperään yksitellen...

Käytiin kahvilla ja syömässä paikalliset leivokset, jotka oli niin spesiaaleja et niitä ei löytyny edes listalta.

Kaks vanhaa kubbee... Löysin sieltä hyvän kaverin, en kyl mitään hajua kuka toi on mut varmaan joku tosi tärkee herra.

Täs sit se kuuluisa Bremenin musikantit tai mikä satu nut olikaan...

Kuvia

Jouluna lapissa, Pasi ja Outi kelkkailemassa.


Tässä on tää meidän asuntolan lähellä oleva mukava kahvila. Kuva on päivällä otettu, mut illalla sielä on tunnelmallista. Nahkasohvat on jees...


Minä ja mun uus auto. Kuva kertoo kaiken...


Uimarit vierailulla Hampurissa, käytiin satamssa.

Puistossa... Oli kyl kylmä päivä. Taidettiin pelästyttää äiti lapsosen kanssa pahemman kerran tällä reissulla uimareiden kanssa.

Voiman näytös metrossa. Ehkä on myös tullu maistettua jotain miestä väkevämpää...

Nähtiin mielenosotus. Ihan sikana poliiseja mellakka varusteissa ja vesisuihkut valmiin. Mielenosottojat halus et vanhaan rakennukseen ei rakenneta luksushotellia. Mut täälä mielenosotuksen on ihan jokaviikkosia tapahtumia.


Brasilialaisessa ravintolassa. Saa syödä niin paljon kun haluaa ja tarjoilijat tuo lihaa pöytään, todella hyvä paikka.


Rebalta. Minä, Outi ja Linda.

Moro

Kohta uimaan lähössä, mut tässä nopeeta laitan viimepäivien kuulumisia. Eilen Outi teki mulle yllätyksen ja vei mut leffaan kattoon saksalainen leffa. Oiken olin itsekin ylättynyt kuinka paljon tajusin leffasta. Saksalainen huumori on sittenkin hauskaa...

Maanantaina oli yks kirjallinen tentti saksaks, ja sanakirjan kanssa kysymysiä suomennellen ja englanti-saksaa vastauksissa käyttäen, koe tuntu menevän ihan hyvin. Osasin joitain termejä peläkästään saksas ja sit tuli ongelmia et kumpaa kieltä sitä käyttää, niin päädyin sit molempiin. Se kurssi on kyl ollu yks parhaimmista.

Eilen oli mulla viimenen koitos. Esitelmä. Se oli kyl englanniks joten sen puolesta vaikeuksia ei ollut, mut esitelmä on aina esitelmä. Hyvin se lopulta meni ja kun alkujännityksestä pääsi alko se oleen jopa kivaa... Yks tentti on vielä Torinon talviolympialasten jälkeen, mut se kurssi vaikuttaa aika helpolta ja kaikki muistiinpanot saa ottaa mukaan tentiin, joten sen puoleen ei pitäis olla huolta. Kunhan vielä se tentti menee läpi niin tältä lukukaudelta on kaikki kurssit mitä pitikin menny läpi.

Loma alkaa olla mielessä; sekä Torino että Eurooppa tour, mikä me tehään Outin kanssa. Mutta siitä lisää myöhemmin, vesi kutsuu...

Temppuilua

No nyt tää vasta alko temppuileen, hukkas mun viime kerrtasen postin, eikä anna laittaa kuva ollenkaan. No täytyy kattoo mitä insinöörit saa aikaan...

Luku päivä, sitä tuntee ittensä oikein opiskelijaks. Urheilu on kivaa...

-T