Vähä päivii, osa II
Perjataina sit Hampurissa käytiin viemässä Outin tuorille joululahjat ja tavattiin sen vanhemmat. Sen isä puhu katkeamatta. En oo aikasemmin tavannu niin puheliasta ihmistä. No Mari ehkä. Se pysty selittää jostai leffasta silmät kiiluen antaumuksella sen juonen. Todella mukava mies. Iltasella sit pitäydyttiin yhden suomalisen Ullan synttäreillä.
Lauantain valjettua lähettiin aamusta kattoon autoo. Se oli sama auto mitä olin jo viikko sitten kayny vilkasees. Nyt Outi oli mukana ja vietiin samalla se auto sellaisen tarkistukseen et kaikki on kunnossa. Ja kaikki oli kunnossa. Nyt olemme onnellisia auton omistajia. Saatiin kyl kaikki asiat järjestettyä hyvin. Onnekes tää pariskunta oli joustava. Niin se auto on siis VW Golf ja se on farmari.
Auton oston jälkeen suuntasimme uimahallille kisoihin. Ne oli meidän seuran joulujuhlauinnit. Suureks yllätykseks valmentaja oli ilmottanu meille muutaman ylimääräsen lajin. Oltiin aikasemmin sovittu et uin siä 50 Pu ja 50 Su, mut sit lisäk mulle tuli 100 Vu. En kyl ihan 100 metrin kunnossa oo. Joo mut kaiken kaikkiaan kisat meni mun osalta ihan hyvin olosuhteisiin nähden.


Siinä on meidän valmentaja. Tossa se tuli juuri tsemppaa mua ennen 100m Vu:ta, saksaks. Meni kyl pikaksen ohi. Täälä on tapana kätellä valmentajaa aina ennen treenejä ja pois lähtiessä.
Illalla tänne meidän keittöön tuli medän kaverita, joista suurin osa oli suomalaisia. Oli joukossa myös norjalainen, ruotsalainen, brasilialainen ja puolalainen. Me mentiin sit tohon meidän opiskelija-asuntolan baariin. Sielä oli se meidän tanskalinen kämppis ja yllättäen se järjesti meille mielusta musiikkia.
Sunnuntaina (11.12.) suuntasimme nenämme kohti Lyypekkiä. Reissuun lähti mukaan muita vaihtareita ja sit yks saksalainen joka oli järjestäny koko matkan. Lyypekki on tunnettu marsipaanista ja saksan parhaista joulumarkkinoista, mut mun mielestä ne on kyl samanlaiset joka kaupungissa. Maistettiin kananmunapunssitotia, joka oli helvetin pahaa. Oli pakko heittää loppu meneen kun meinas yrjö lentää joka kulauksen jälkeen. No kaikkee pitää maistaa...

Meidän sekalainen seurakunta lyypekkiin juuri saapuneena. Outi on melkotarkkaan keskellä.

Lauri ennen kananmunapunssitotin maistamista. En suosittele kenellekkään.
Junat Lyypekistä Hampuriin kulkee tunnin välein ja tulihan meille suomalisille sitten kiire ja jouduttiin juoksemaan markkinoilta asemalle noin 1,5 km. Hikihän siinä sitten pukkas. Kotiin päästyä vaan rentouduttiin. Oli kyllä tekemisen täyteinen viikko. No mut kuten otsikkokin jo sen kertoo päivät ennen joululomaa alkaa loppua täälä. Viimesiä aisoita hoidellaan ja pakkauskin pitäis huomenna alkaa... Suomessa sitten nähdään.
Timo